Automobile Mittelstandin synkät näkymät 2025

Saksassa automaattisten keskikokoisten yritysten tulevaisuuden näkymät ovat vähintäänkin synkät. Neljäsosa näistä yrityksistä on kohdannut taloudellisia haasteita, ja 50 prosenttia raportoi, että heidän vuosi on jäänyt odotetuista tuloksista. Vain viisi prosenttia on ylittänyt ennusteensa, ja neljännes firmoista on onnistunut saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Nämä tulokset ovat peräisin tuoreesta kyselytutkimuksesta, jonka on toteuttanut VDA, Saksan autoteollisuuden liitto, automaatiokoneiden valmistajien ja vaihteistovalmistajien keskuudessa.

Tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä, sillä vain 17 prosenttia haastatelluista uskoo talouden paranevan vuoteen 2025 mennessä. Suuri osa, noin 45 prosenttia, arvioi tilanteen pysyvän ennallaan, kun taas 38 prosenttia pelkää kehityksen heikkenevän.

Erityisen huolestuttavana pidetään tilauskannan kehitystä: peräti 65,5 prosenttia yrittäjistä pitää sitä suurena ongelmana. Tämä tarkoittaa, että heikkenevä taloustilanne ja eurooppalaisen automarkkinan heikkous alkavat näkyä entistä selvemmin keskikokoisissa autoteollisuuden yrityksissä. Aiemmat korkeat tilauskannat on kulutettu loppuun.

VDA:n puheenjohtaja Hildegard Müller korostaa, että alihankintateollisuus, erityisesti keskikokoiset yritykset, ovat ratkaisevassa asemassa Saksan autoteollisuuden muutosprosesseissa. Hänen mukaansa heikko kysyntä yhdistettynä vaikeisiin toimintaympäristöihin on yhä useammalle teollisuusyritykselle myrkkyä. Tämän vuoksi on elintärkeää, että poliittiset päätökset tukevat yrityksiä sen sijaan, että ne raskauttavat niitä entisestään.

Müller tuo esiin, että vaikka saksalaiset alihankintayritykset ovat tuotteidensa osalta kansainvälisesti kilpailukykyisiä, yritystoimintaympäristö Saksassa ei ole monien yritysten kannalta otollinen. Hänen mukaansa tulee ehdottomasti puuttua ongelmien syihin: tarvitaan kilpailukykyisiä energiahintoja, byrokratian vähentämistä, infrastruktuuri-investointeja sekä toimenpiteitä asiantuntijapulan ratkaisemiseksi ja kansainvälisten kauppa- ja raaka-aine-sopimusten nopeaa toteuttamista.

Viime aikoina alihankintayritykset ovat kohdanneet myös haasteita pankkilainojen saamisessa. Müller painottaa, että pankit voisivat parantaa tilannetta tarkastelemalla autoteollisuutta laajemmin. Alihankintateollisuudessa on paljon onnistuneita muutosmallia.

Kysely osoittaa, että investointitoiminta Saksassa on edelleen heikkoa. Yhä useammat yritykset lykkäävät, siirtävät tai peruvat suunnittelemiaan investointeja. Seitsemän kymmenestä yrityksestä (69 prosenttia) on ilmoittanut aikovansa säästää investointihankkeissa. Yksi neljästä (23 prosenttia) suunnittelee investointeja ulkomaille, mikä on alhaisin määrä kyselyn historiassa.

Samaan aikaan investointileikkaukset ovat ennätyskorkealla tasolla: 19 prosenttia yrityksistä suunnittelee investointeja leikkaukseen. Vain yksi prosentti yrityksistä aikoo kasvattaa investointejaan nykyisessä taloustilanteessa. Investoinnit kärsivät tällä hetkellä erityisesti heikosta myynnistä ja myyntiodotuksista.

Kyselyn tuloksena ilmenee myös, että alan yritykset vähentävät henkilöstöä. Nykyisin vain 37 prosenttia yrityksistä valittaa asiantuntija- ja työvoimapulasta, mikä on merkittävä vähennys aikaisemmasta. Myös keskipitkän aikavälin asiantuntijatarpeen kattamisessa on ollut vaikeuksia 26 prosentilla yrityksistä. Nämä numerot antavat hälyttäviä signaaleja, sillä heikko taloudellinen tila näkyy myös työmarkkinoilla.

Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä (54 prosenttia) ilmoittaa nykyisin vähentävänsä työntekijöiden määrää Saksassa. 14 prosenttia aikoo lisää työntekijöitä, mutta 32 prosentilla työntekijöiden määrä pysyy muuttumattomana. 69 prosenttia yrityksistä suunnittelee tehokkuuden parantamiseen tähtääviä ohjelmia ja 59 prosenttia harkitsee rakenteellisia muutoksia. 29 prosenttia suunnittelee diversifioitumista muihin toimialoihin.

Bürokratian vähentäminen on nostettava ensisijaiseksi tavoitteeksi uudelle EU-komissiolle, sanoo 92 prosenttia yrityksistä. Tämän jälkeen komennaavat kilpailukyvyn parantamista (63 prosenttia) ja raportointivelvoitteiden helpottamista (62 prosenttia). 41 prosenttia yrityksistä toivoo, että keskikokoisia yrityksiä tukevia kehitysprojekteja olisi enemmän.