EU:n autoalan kriisi ja CO2-säännöt

Euroopan autoala on talouden sydän, ja sen tueksi tarvitaan korkeatason poliittista tukea. Uuden merkkinsä jättimäinen kysymys on, mitä tapahtuu seuraavaksi, kun Mercedes-Benzin johtaja Ola Källenius, joka on myös Euroopan autoteollisuuden edustajien yhdistyksen ACEA:n presidentti, kääntää katseensa EU-komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Hänen avoin kirjeensä EU:n huipuille kertoo tilanteen vakavuudesta.

Källeniuksen mukaan eurooppalainen autoala kohtaa nyt valtavat haasteet: myyntikriisi, tiukentuvat ympäristölait, Kiinasta tulevat valtion tukemat autot ja Yhdysvaltojen mahdollinen kaupallinen konfliktitilanne Donald Trumpin paluulla presidentiksi ovat ajaneet alan kriisitilanteeseen.

Merkittävänä toimijana Källenius vakuuttaa, että autoala - joka edustaa seitsemän prosenttia Euroopan taloudesta ja työllistää yli 13 miljoonaa ihmistä - tarvitsee joustavampia sääntöjä EU:lta. Hän vaatii, että poliittisten päättäjien tulee luoda puitteet, jotka tukevat autoalan elpymistä ja kilpailukyvyn parantamista. "Nyt on aika kirjoittaa uusi menestystarina," hän kirjoittaa kirjeessään.

Källenius haluaa irti EU:n tiukoista CO₂-päästöihin perustuvista säännöksistä, jotka uhkaavat kovilla sakkosummilla autovalmistajia. Hänen mukaansa autoalan tulisi saada realistinen ja markkinavetoista tukea, ei pelkästään rangaistuksia.

Hän korostaa myös, että autoilijoiden ja markkinaolosuhteiden tulisi määrittää siirtymisen tempo kohti sähköautoja, ei EU:n sääntöjen. Källeniuksen mukaan kannustinjärjestelmä, joka sisältää taloudellisia ja ei-taloudellisia etuja, voisi olla tehokkaampi vaihtoehto.

Kalenterivuosista Källenius tuo esiin, että energian saatavuus auttaa dekarbonisaatiota. Hänen mielestään eu:n CO₂-maksujen tulevaisuudesta on myös keskusteltava pitkällä aikavälillä, jotta autoala voi valmistautua tulevaan.

Hän kritisoi myös eurooppalaisen autoalan kytkeytymistä muihin teollisuudenaloihin. On tärkeää, että energia-alan toimijat, verkkoyhtiöt sekä tietoliikenne- ja IT-yritykset osalistuvat infrastruktuurin kehittämiseen, erityisesti sähkö- ja vetyautojen latausmahdollisuuksiin.

Källenius varoittaa myös, että EU, Yhdysvallat ja Kiina ovat vaarassa ajautua kauppakiistoihin ja että Euroopan tulisi huolehtia hyviä kaupankäynnin suhteita. Hän esittää, että suojauspolitiikka ei ole ratkaisu, ja korostaa yhteistyön merkitystä.

Kaiken kaikkiaan Källenius vaatii EU:ta tekemään rohkeita päätöksiä, jotta autoala ja talous voivat pysyä elinvoimaisina tulevaisuudessa.